Nuorisoseuran perustaminen ja toiminnan aloittaminen

Luopajärven Nuorisoseura on perustettu 18. helmikuuta 1906 Luopajärven Haapalan kansakoululla pidetyssä kokouksessa. Ennen oman nuorisoseuran perustamista kylän nuorisolla oli ollut aktiivista toimintaa oman soittokunnan ja laulukuoron riveissä sekä Jalasjärven Nuorisoseurassa. Tarvetta Luopajärven Nuorisoseuralle perusteltiin ensimmäisen kokouksen pöytäkirjassa seuraavasti: ”Koska Jalasjärven kirkonkylään perustetun nuorisoseuran kasvattava merkitys pitkien välimatkojen tähden jää hyvin vähäiseksi Luopajärven nuorisolle päätettiin yksimielisesti perustaa oma nuorisoseura. Seuran nimeksi pantiin Luopajärven Ns.”

Nuorisoseuraa oli yritetty perustaa jo aiemminkin, mutta sen säännöille ei oltu saatu vahvistusta maassa vallinneiden sortovuosien ja kenraalikuvernööri Bobrikovin vuoksi. Nyt vastaperustettuun nuorisoseuraan liittyi perustamistilaisuudessa 42 jäsentä, ja toimintaa lähdettiin järjestämään innokkaasti ja päättäväisesti. Tästä parhaimpana esimerkkinä on, että perustamisvuonna, kuukausi ensimmäisen kokouksen jälkeen päätettiin hankkia nuorisoseuralle omat toimitilat, joita varten ostettiin tontti maanviljelijä Tuomas Luopajärveltä ja rakennustarpeiksi hankittiin Luopajärven vanha meijerirakennus. Rakennushanke toteutettiin lainavaroin, jotka maksettiin takaisin ompeluseurojen ja arpajaisten tuotoilla. Nuorisoseurantalo valmistui vuonna 1907 ja sen nimeksi päätettiin Pohjola. Seuraavana vuonna nuorisoseura alkoi julkaista omaa seuralehteä Näin meidän kesken ja 1909 perustettiin oma kirjasto vaalimaan suomalaista kulttuuriperintöä yli 200 teoksen voimin.

Alusta alkaen toiminnassa on korostunut aatteellisuus: toiminnassa pyrittiin määrätietoisesti sääntöjen mukaan hyvän ihmisen ja kunnon kansalaisen kasvatustavoitteeseen. Oma talo antoi mahdollisuudet monenlaisen toiminnan järjestämiseen, kuten muusiikkiharrastukseen, josta nuorisoseuratoiminta sai kylässä alkunsa. Pohjolassa oli soittokunnan, laulukuoron, miesten ja naisten voimistelujoukkueiden toimintaa. Liikunnassa painottuivat yleisurheilu ja hiihto sekä paini ja pyöräily.

Sotavuosista kruunuhäihin

Nuorisoseura toimi aktiivisesti aina sotavuosiin saakka, jolloin toiminta oli ymmärrettävistä syistä vähäistä. Sääntömääräiset kokoukset pidettiin ja lisäksi järjestettiin iltamia ja muutamia näytelmiä. Elokuvia näytettiin ja urheilukilpailuja järjestettiin satunnaisesti. Kesällä 1941 sihteeri kirjasi pöytäkirjaan: ”Syttyi sota, seuramme esimies kaatui sekä kaksi johtokunnan jäsentä. Heti sodan päätyttyä toiminta jatkui aktiivisesti ja 1944 joulukuun yleiskokouksessa huomioitiin myös kylään sijoitettu siirtoväki nuorisoineen – kaikki kutsuttiin mukaan nuorisoseuran toimintaan. Ajan tuntoja kuvaa kappale seuralehdestä: ”Tulevaisuutemme on tuntematon. Sen verran kuitenkin tiedämme, että elämämme ei tule kulkemaan kukkaisten ja ruusujen päällitse vaan, että raskas työ ja monenlaiset vaikeudet ovat meidänkin kestettävinämme.” Tulevaisuus näytti epävarmalta, mutta usko selviytymiseen oli voimakas.

Nuorisoseuran toiminta heräsikin eloon ihmeteltävän nopeasti, nuorisoseura menestyi urheilussa maakunnallista tasoa myöten. 1946 Luopajärven Nuorisoseura sai oman lipun suunnittelukilpailun voittaja Hugo Perälän ehdotuksen mukaisesti. Toimintaan tuli musiikin ja urheilun lisäksi erilaiset opintokerhot. Toiminnan laajetessa ajankohtaiseksi tuli myös Pohjolan laajentaminen ja alkuperäiskuntoisten tilojen kunnostaminen. Yli kahden miljoonan kokonaissuunnitelmat toteutuivat useamman vuoden urakkana, ja Pohjolan kaksikerroksiseen laajennusosaan valmistuikin uusi eteistila, vaatesäilytys, ravintola, parvi sekä vahtimestarin asuinhuoneisto yläkertaan viimein vuonna 1955. Seuraavana vuonna juhlittiinkin seuran 50-vuotisjuhlaa uusituissa tiloissa.

Seurantalon rakennustöiden ja kunnostuksen valmistuttua heräsi kyläläisille halu järjestää kruunuhäät. Olihan kunnostus jo sisänsä vaatinut suuria rahallisia panostuksia ja lisäksi haluttiin säilyttää katoamassa olevia vanhan kansan juhlatapoja. Järjestelyt vaativatkin koko kylän panostuksen, jotta ohjelmaa ja ruokaa riitti kuten hääkutsussa trossattihin. Juhlasta tuli yksi kylän yhteishengen osoitus ja vieraita kävi tuhansia.

Uuteen nousuun ja uudelle vuosituhannelle

Uuden vuosikymmenen koittaessa 1960-luvulla nuorisoseuran toiminta alkoi hiipua. Yleinen ilmapiiri halusi löytää uutta, eikä ”vanhanaikainen tuohivirsukulttuuri” löytänyt enää paljoa kannattajia. Lisäksi toimintaa vaikeutti taloudelliset vaikeudet. Toiminta hiljeni jopa siihen pisteeseen, että varsinaisen nuorisoseuratoiminnan sijaan kokoontui ainoastaan seuralle valittu talotoimikunta – sekin epäsäännöllisesti.

Toiminta heräsi kuitenkin jälleen eloon 1970-luvulla, kun talon sisätilojen ja lämmityslaitteiden kunnostus tuli ajankohtaiseksi. Lisäksi alettiin valmistella seuran 70-vuotisjuhlaa. Tarpeeseen herännyt nuorisoseura houkuttelikin mukaansa jälleen uusia toimijoita. Toiminta suuntautui jälleen urheiluharrastuksiin. Yleinen kokous pidettiin lähes kymmenen vuoden jälkeen vuonna 1975, jolloin valittiin johtokunta ja toimihenkilöt valmistelemaan seuran uutta nousua kylässä. 1979 liityttiin lisäksi Kalevan Nuorten toimintaan.

1980-luvulla alettiin järjestää seurojen välisiä haastehiihtokilpailuja, joissa voittajapalkittiin kiertopalkinnoksi hankitulla lasipotalla. Poisjäännistä tuli 50 markan sakko. Luopajärven ympäripyöräily heräsi henkiin ja Nuorisoseurantalolla alettiin järjestää äitienpäiväjuhlia ja joulujuhlia. Toimintaa laajennettiin erilaisin tapahtumin, kyläjuhlin ja kilpailuin. Lisäksi Pohjolan tiloja parannettiin jatkuvasti muun muassa liittymällä kunnan vesiliittymään, hankkimalla laitoshella ja kippikattilat sekä remontoimalla kerhotilat ja katon. Kerhotilaan rakennettiin erillinen sisäänkäynti ja kuisti, jotta Pohjolan sallittu väkimäärä saatiin säilytettyä 450 henkilössä. Kävipä kylässä myös kansainvälisen nuorisovaihdon kautta 15 italialaisnuoren ryhmä vuonna 1991.

Syksellä 1994 Nuorisoseura järjesti radio Paitapiiskan kanssa haastetoivekonsertin, jonka varainkeruusta ja haasteista tuli suurmenestys. 1990-luvulla Nuorisoseuran lisäksi kylällä toimi aktiivinen kylätoimikunta. Kylätoimikunnan ja Nuorisoseuran yhteistyönä kylän kaukalo rakennettiin uudestaan ja laajennettiin talkoovoimin. Kylätoimikunta toimi kylän ”parlamenttina” ja ratkaisi kyläläisten ongelmia ansiokkaasti talkoohengellä ja kunnanisiä painostamalla. Kylätoimikunnan kautta kunnanvaltuutetut saivat kylän terveiset kokouksiinsa viemisiksi. Kylätoimikunta ja Nuorisoseura järjestivät pitkään yhdessä myös pääsiäisvalakiaa. Vuosituhannenvaihteessa seuran toiminta hiipui jälleen toimijoiden vähyyden vuoksi. Tuolloin päätettiin yhdistää Kylätoimikunnan ja Nuorisoseuran toiminta yhteen ja jatkaa sitä Luopajärven Nuorisoseurana. Nyt 2010-luvulle tultaessa on toiminta jälleen piristynyt ja herännyt eloon. Pohjolan keittiö ja sisäpinnat remontoitiin talkoovoimin vuosien 2009 ja 2010 aikana. Nuorisoseura järjestää päivällisiä kahdesti vuodessa, erilaisia tapahtumia, tempauksia ja kilpailuja ympäri vuoden sekä on aloittanut myös iltamien ja pöytätanssien järjestämisen.

toim. Visa Kananoja

Pohjautuu Marja-Liisa Vettenrannan tekstiin ja muuhun historiatietoon lähdemateriaalissa.

Lähde: Jalasjärven Kansalaisopiston Luopajärven kyläkirjatoimikunta (2004). Vanhaa ja uutta Luopajärveltä. Pieksämäki: Jalasjärven Kansalaisopisto. 546 s. ISBN 951-96741-1-x